Donna Reed
| Donna Reed | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Donna Mullenger |
| Syntynyt | 27. tammikuuta 1921 Denison, Iowa, Yhdysvallat |
| Kuollut | 14. tammikuuta 1986 (64 vuotta) Beverly Hills, Kalifornia, Yhdysvallat |
| Ammatti | näyttelijä |
| Puoliso |
William J. Tuttle (1943–1945) Tony Owen (1945–1971) Grover Asmus (1974–1986) |
| Näyttelijä | |
| Taiteilijanimet | Donna Adams |
| Aktiivisena | 1941–1985 |
| Merkittävät roolit |
Ihmeellinen on elämä Täältä ikuisuuteen |
| Palkinnot | |
|
Oscar-palkinto (1954) |
|
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Donna Reed (oik. Donna Belle Mullenger, 27. tammikuuta 1921 Denison, Iowa, Yhdysvallat – 14. tammikuuta 1986 Beverly Hills, Kalifornia, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen näyttelijä, jonka aktiivisin uran vaihe oli 1940–1960-luvuilla. Hänen tunnetuimpia elokuviansa ovat Ihmeellinen on elämä ja Täältä ikuisuuteen, josta hän voitti parhaan naissivuosan Oscarin. Tilannekomediasarjassa The Donna Reed Show hän näytteli vuodet 1958–1966. Siitä Reed palkittiin Golden Globella. Sarjan jälkeen hän näytteli enää harvakseltaan.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Donna Mullenger syntyi Iowan Denisonissa 1921. Hän ei suunnittelut elokuvauraa ja opiskeli pikakirjoitusta ja toimistotehokkuutta Los Angeles City Collegessa.[1] Mullenger valittiin kampuksen kuningattareksi, ja hänestä otetut sanomalehtivalokuvat herättivät elokuva-alan kykyjenetsijöiden kiinnostuksen.[2]
Reed teki elokuvadebyyttinsä B-elokuvassa The Get-Away (1941). Siinä hänen nimensä oli Donna Adams, ja MGM vaihtoi hänen nimensä kahden ensimmäisen elokuvan jälkeen Donna Reediksi.[3] Hänen seuraavia elokuviansa olivat muun muassa neljäs Pettävä varjo -elokuva Pettävä varjo kummittelee (1941) sekä Calling Dr. Gillespie (1942), The Human Comedy (1943), See Here, Private Hargrove (1944) ja Dorian Grayn muotokuva (1945).[2]
Reedin roolisuoritus suloisena Marynä jouluklassikossa Ihmeellinen on elämä (1946) toi hänelle pitkäaikaista huomiota. Hänet valittiin sen jälkeen moniin samantapaisiin rooleihin, joita hän näytteli muun muassa elokuvissa Vihreän delfiinin maa (1947), Saturday’s Hero (1951) ja Tie voittoon (1953). Reed sai tehtyä irtioton klassikossa Täältä ikuisuuteen (1953), missä hän näytteli itsepäistä prostituoitua. Roolisuoritus toi Reedille parhaan naissivuosan Oscarin.[2]
Oscar ei kuitenkaan vaikuttanut Reedin tähtikuvaan, ja hänen seuraavat roolinsa eivät olleet erityisen haastavia. Reedin elokuvia olivat muun muassa komediapari Martin ja Lewisin Villikkopojat pulassa (1953), Gun Fury (1953), Tie kohti länttä (1955), jossa hän näytteli Sacagaweaa, Rytmin kuningas – Benny Goodman (1956) ja Kuudes mies (1956).[2]
Reedillä oli vuosina 1958–1966 oma tilannekomediasarja The Donna Reed Show, josta hän voitti Golden Globen ja oli neljästi ehdolla Emmy-palkintoon. The Donna Reed Show’n jälkeen Reed näytteli enää satunnaisesti.[2] Hänellä oli vuonna 1978 rooli NBC:n neljä tuntia kestäneessä televisioelokuvassa The Best Place to Be ja seuraavana vuonna kaksituntisessa Lemmenlaiva-jaksossa. Vuonna 1984 Reed palkattiin sydänleikkauksessa olleen Barbara Bel Geddesin tilalle Miss Ellien rooliin televisiosarjaan Dallas. Hän näytteli sarjassa vain yhdellä kaudella, vaikka hänelle tehtiin alkujaan kolmivuotinen sopimus. Reed sai potkut, kun Bel Geddes palkattiin takaisin.[1] Reed haastoi sarjan tuottajat oikeuteen ja voitti vähän ennen kuolemaansa.
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Donna Reed oli kolme kertaa naimisissa. Hänen ensimmäinen liitto William Tuttlen kanssa kesti vain 1943–1944. Reed ja Anthony Owen menivät naimisiin vuonna 1945. He saivat neljä lasta, mutta heidänkin liitto päättyi eroon. Reedin kolmas mies oli eläköitynyt eversti Grover Asmus, jonka kanssa Reed oli yhdessä kuolemaansa asti.[1]
Reed joutui 10. joulukuuta 1985 sairaalaan verta vuotavien haavaumien takia. Hänellä diagnosoitiin pahanlaatuinen haimasyöpä, ja hänet vapautettiin sairaalasta suhteellisen hyvässä kunnossa jouluksi kotiin. Reed kuoli kotonaan Beverly Hillsissä 14. tammikuuta 1986.[1]
Donna Reedin nimeä kantava järjestö The Donna Reed Foundation for the Performing Arts on perustettu hänen kotikaupunkiinsa Denisoniin hänen kuolemansa jälkeen. Ei-kaupallinen järjestö tukee nuoria näyttelijöitä uran alkuun.
Filmografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vuosi | Alkuperäinen nimi | Suomenkielinen nimi | Rooli |
|---|---|---|---|
| 1941 | The Get-Away | Pakopaikka | Maria Theresa "Terry" O'Reilly |
| 1941 | Shadow of the Thin Man | Pettävä varjo kummittelee | Molly |
| 1942 | The Bugle Sounds | Sally Hanson | |
| 1942 | The Courtship of Andy Hardy | Andy Hardy hurmurina | Melodie Eunice Nesbit |
| 1942 | Mokey | Anthea Delano | |
| 1942 | Calling Dr. Gillespie | Marcia Bradburn | |
| 1942 | Apache Trail | Rosalia Martinez | |
| 1942 | Eyes in the Night | Barbara Lawry | |
| 1943 | The Human Comedy | Bess Macauley | |
| 1943 | Dr. Gillespie's Criminal Case | Marcia Bradburn | |
| 1943 | The Man from Down Under | Mary Wilson | |
| 1943 | Thousands Cheer | Sotilasheila | asiakas punaisessa hameessa |
| 1944 | See Here, Private Hargrove | Carol Holliday | |
| 1944 | Gentle Annie | Mary Lingen | |
| 1945 | The Picture of Dorian Gray | Dorian Grayn muotokuva | Gladys Hallward |
| 1945 | They Were Expendable | He antoivat kaikkensa | luutnantti Sandy Davyss |
| 1946 | Faithful in My Fashion | Jean Kendrick | |
| 1946 | It's a Wonderful Life | Ihmeellinen on elämä | Mary Hatch Bailey |
| 1947 | Green Dolphin Street | Vihreän delfiinin maa | Marguerite Patourel |
| 1948 | Beyond Glory | Mies pimeässä | Ann Daniels |
| 1949 | Chicago Deadline | Chicagon alamaailma | Rosita Jean D'Ur |
| 1951 | Saturday's Hero | Melissa | |
| 1952 | Scandal Sheet | Rikosketju | Julie Allison |
| 1952 | Hangman's Knot | Hirttosilmukka | Molly Hull |
| 1953 | Trouble Along the Way | Tie voittoon | Alice Singleton |
| 1953 | Raiders of the Seven Seas | 7 meren merirosvot | Alida |
| 1953 | From Here to Eternity | Täältä ikuisuuteen | Alma "Lorene" Burke |
| 1953 | The Caddy | Villikkopojat pulassa | Kathy Taylor |
| 1953 | Gun Fury | Jennifer Ballard | |
| 1954 | They Rode West | He ratsastivat länteen | Laurie MacKaye |
| 1954 | Three Hours to Kill | Kostajan paluu | Laurie Mastin |
| 1954 | The Last Time I Saw Paris | Muistojen Pariisi | Marion Ellswirth/Matine |
| 1955 | The Far Horizons | Tie kohti länttä | Sacajawea |
| 1955 | The Benny Goodman Story | Rytmin kuningas – Benny Goodman | Alice Hammond |
| 1956 | Ransom! | Puhelu tuntemattomalta | Edith Stannard |
| 1956 | Backlash | Kuudes mies | Karyl Orton |
| 1956 | Beyond Mombasa | Afrikka liekeissä | Ann Wilson |
| 1958 | The Whole Truth | Murha Rivieralla | Carol Poulton |
| 1974 | Yellow-Headed Summer |
Televisio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vuosi | Alkuperäinen nimi | Suomenkielinen nimi | Rooli | Huomioita |
|---|---|---|---|---|
| 1958–1966 | The Donna Reed Show | Donna Stone | 275 jaksoa | |
| 1979 | The Best Place to Be | Sheila Callahan | televisioelokuva | |
| 1983 | Deadly Lessons | neiti Wade | televisioelokuva | |
| 1984–1985 | Dallas | Dallas | Eleanor "Miss Ellie" Southworth Ewing Farlow | 24 jaksoa |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Donna Reed, 64, Dies of Cancer at Her Home 14.1.1986. Los Angeles Times. Viitattu 26.1.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Donna Reed, 64, Dies of Cancer at Her Home Encyclopedia Britannica. 23.1.2021. Viitattu 26.1.2021. (englanniksi)
- ↑ From the archives: Iowa values carried Donna Reed to Hollywood stardom and an Oscar Des Moines Register. Viitattu 26.1.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Donna Reed Wikimedia Commonsissa
- Donna Reed Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Donna Reed Foundation for the Performing Arts (englanniksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
